Hämähäkkikammo – mikä se on ja miten siitä pääsee eroon

Mikä on fobia?

Useimmat tietävät, miltä tuntuu olla todella peloissaan, ja monet tietävät, miltä voimakas ahdistus tuntuu. Myös epämukavuuden tunteet, jotka ovat lähellä paniikkia, ovat monille tuttuja. Mutta kun pelko, ahdistus ja paniikki muuttuvat puhtaaksi ahdistukseksi, kyseessä on jotain muuta. Silloin siitä tulee fobia, tai tarkemmin sanottuna spesifinen fobia, sillä yleensä kyse on äärimmäisestä pelosta tiettyä asiaa, ilmiötä tai tapahtumaa kohtaan.

Fobian ehkä selkein tunnusmerkki on pelon aste, joka ei ole suhteessa mahdollisiin riskeihin tai vaaroihin, joille henkilö mahdollisesti voisi altistua. Siis kaukana siitä, että tuntisi tiettyä epämukavuutta tai huolta asioista, on fobia jotain aivan muuta.

Miten hämähäkkikammo syntyy?

On erilaisia teorioita siitä, miksi jotkut ihmiset kehittävät hämähäkkikammon ja mikä voi aiheuttaa fobisen käyttäytymisen. Hämähäkkikammon osalta on teoria, jonka mukaan esi-isämme eivät pystyneet erottamaan vaarattomia ja vaarallisia (myrkyllisiä) hämähäkkejä, ja siksi varoivat kaikkia hämähäkityyppejä.

Jos tämä teoria pitää paikkansa, on järkevää olettaa, että pelko on levinnyt sukupolvelta toiselle, ja että tämä on edesauttanut eräänlaista geneettistä jälkeä, joka elää yhä. Tämän vahvistavat tutkimustulokset, jotka osoittavat, että hämähäkkikammo (ja muut eläinpelot) kehittyvät usein varhaisessa iässä, noin seitsemän vuoden iässä.

Jotkut ihmiset ovat kuitenkin synnynnäisesti herkempiä, mikä voi lisätä riskiä kehittää tiettyjä fobioita. Toiset kokevat jotain pelottavaa ollessaan tietyssä paikassa tai tiettyyn tilanteeseen liittyen, mikä johtaa fobian kehittymiseen kyseistä paikkaa tai tilannetta kohtaan (tori, hissi, pimeys, ukonilma jne.).

Miten tietää, onko sinulla hämähäkkikammo?

Pelko tai epämukavuus hämähäkkejä kohtaan ei ole epätavallista, mutta kun tämä tunne ottaa vallan ja rajoittaa henkilön elämää, on kyseessä pikemminkin araknofobia. Hämähäkkikammo liittyy usein irrationaaliseen pelkoon, jota ei voi pysäyttää, ja joka ulkopuolisesta voi vaikuttaa täysin liioitellulta. Tämä saa monet kammoa kokevat tuntemaan itsensä väärinymmärretyiksi.

Henkilön lähipiirin voi olla vaikea ymmärtää, kuinka epämiellyttävää on kokea tietty fobia. Vielä vaikeampaa se on, kun fobia ottaa vallan ja aiheuttaa rajoituksia kyseiselle henkilölle, mikä tässä tapauksessa usein tapahtuu kesäkaudella, kun hämähäkit useammin tulevat sisään avoimista ovista ja ikkunoista, samalla kun itse olemme enemmän ulkona.

Hämähäkit ovat myös nopeita ja usein koetaan arvaamattomiksi ja ”pahoiksi”. Monille yhdistelmä pitkiä, joskus karvaisia jalkoja, tummaa vartaloa ja ”tahmeita” hämähäkinseittejä on todellinen kauhu. Tunne ”siitä, että koko kehossa ryömii”, kun hämähäkki juoksee lattialla tai kiipeää seinällä, on jotain, minkä monet hämähäkkikammoiset tunnistavat.

Ei-fobiselle on helppo torjua fobikon tunteet sanomalla jotain tyyliin ”se on vain tavallinen hämähäkki eikä sitä tarvitse pelätä”. Fobikolle se ei kuitenkaan ole ”vain hämähäkki”, vaan pelko, joka usein on ollut läsnä jo lapsuudesta saakka. Se on myös pelko, joka on vaikea päästä eroon yksin, mikä johdattaa meidät seuraavaan otsikkoon, joka käsittelee hämähäkkikammon hoitoa.

Tilanteet, joita tulisi välttää

Araknofobiaa eli hämähäkkikammoa sairastavat ihmiset, kuten monet muutkin fobiasta kärsivät, välttävät usein ammattiapua fobiansa hoitamiseksi. Siitä huolimatta monet kokevat olonsa mukavammaksi hoidon aikana verrattuna muihin tilanteisiin.

Ne, jotka päättävät hakea ammattiapua, tutustutetaan usein KBT:hen, ja joissain tapauksissa käytetään myös hypnoosia. Alustava kartoitus on ehkä paras lähestymistapa, koska araknofobia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Odottaessa kartoituksen valmistumista on olemassa joitakin tilanteita, joita välttämällä voi helpottaa henkilön oloa, jolla on hämähäkkikammo.

Tilanteet, jotka voivat aiheuttaa voimakkaita reaktioita

• Voimakas ahdistus paniikkia muistuttavin tuntein kohdatessa hämähäkin, jolloin yleisiä oireita ovat sydämentykytys, hikoilu ja hengitysvaikeudet.
• Ongelmat ”kadonneen hämähäkin” kanssa, eli tilanteet, joissa hämähäkki on aiemmin havaittu mutta katoaa yhtäkkiä, voivat aiheuttaa syvää huolta, pakkoajatuksia ja äärimmäistä pelkoa oleskella huoneessa, jossa hämähäkki havaittiin aiemmin.

Tilanteet, joita tulisi välttää voimakkaiden reaktioiden riskin vähentämiseksi

• Katsella kuvia ja videoita, jotka sisältävät tai käsittelevät hämähäkkejä
• Mennä varastoihin, puuliitereihin, kellari- ja vinttivarastoihin
• Kävellä tiheässä metsässä, jossa hämähäkit usein kutovat verkkojaan
• Mennä todella vanhoihin rakennuksiin ja taloihin
• Matkustaa eksoottisiin kohteisiin
• Tuulettaa kesäkauden aikana

Nostella kiviä ja lehtiä Hämähäkkikammon hoitomenetelmät

Hämähäkkikammoa sairastava henkilö turvautuu usein suojaavaan käyttäytymiseen, joka tekee pelon hallinnasta helpompaa. Tämä toimii kuitenkin vain lyhyellä aikavälillä eikä poista pelkoa kokonaan.

Esimerkkejä suojaavasta käyttäytymisestä voivat olla

• Paikkojen ja tilanteiden välttäminen, jotka liittyvät hämähäkkeihin
• Uusien ympäristöjen ja tilojen skannaus hämähäkkien esiintymisen poissulkemiseksi
• Kääntää katse pois tai tuijottaa hämähäkkiä
• Pyytää toisten apua hämähäkin poistamiseksi

• Välttää jalkojen pitämistä lattialla ja kävellä paljain jaloin

Aikuinen fobikko on yleensä tietoinen siitä, että pelko on järjetön. Samalla hämähäkkikammo voi olla vaikea käsitellä, koska se on usein opittua pelkoa, jota voidaan hallita edellä mainitulla käyttäytymisellä.

Fobian hoitaminen ei aina ole paras vaihtoehto, mutta ihmisille, jotka ovat niin rajoittuneita fobiansa vuoksi, että pelko hallitsee täysin, on usein hyvä idea hakea apua. Ei harvoin nämä ihmiset tutustutetaan hoitomuotoon, jota kutsutaan KBT:ksi, eli kognitiiviseksi käyttäytymisterapiaksi. Joissakin tapauksissa voi myös hypnoosi tulla kyseeseen.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT)

KBT:ssä on kyse pelkonsa kohtaamisesta ja altistumisesta sille hallitulla tavalla, jotta oppii pitkällä aikavälillä hallitsemaan fobiaansa. Altistaminen on yleinen menetelmä ahdistuksen hoidossa, ja tässä mielessä KBT on perinteinen hämähäkkikammon hoitomuoto.

Ensimmäisenä asetetaan tavoitteet, jotka usein liittyvät yhden tai useamman vaikean tilanteen hallitsemiseen.

Toisena harjoitellaan pysymään vaikeassa tilanteessa, josta yleensä haluaisi paeta. Tässä vaiheessa usein pyydetään arvioimaan ahdistuksen tasoa, jotta voidaan asteittain kohdata vaikeampia haasteita ja tilanteita.

Altistuminen

Fobikolle hämähäkkien lähestyminen on pahin mahdollinen skenaario, minkä vuoksi tätä hoitomuotoa käytetään aina psykologin (tai KBT-terapeutin) avustuksella. Altistuminen tapahtuu asteittain, yleensä aloittaen katsomalla kuvaa hämähäkistä, edeten hitaasti katsomaan yhä useampia kuvia, kunnes tilanne tuntuu turvalliselta.

Hoitokesto vaihtelee henkilöittäin; jotkut tarvitsevat kuukausien terapian, kun taas toisille muutama viikko riittää. On jopa ihmisiä, jotka ovat päässeet eroon hämähäkkikammostaan vain yhden KBT-istunnon jälkeen.

Hoitokatsotaan päättyneeksi, kun henkilö, joka aiemmin koki pelon lamaannuttavana, ei enää koe, että pelkoa on välttämättä vältettävä.

Hypnoosi

Hypnoosissa käsitellään fobiaa ensisijaisesti ajatuksen tasolla. Ennen hypnoosisessioiden aloittamista on sovittava realistisista tavoitteista ja laadittava suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Hypnoosihoidon alussa pyydetään usein arvioimaan pelkonsa aste kymmenportaisella asteikolla, jossa 1 on alhaisin (hallittavissa) ja 10 korkein (pahin mahdollinen).

Hypnoosi saavutetaan syvän rentoutumisen tilassa, jossa on miellyttävä ja rauhallinen olo. Tavoitteena on, että hypnoosissa oleva henkilö löytää sisäisen paikan, joka tuntuu turvalliselta ja varmalta, ja oppii visuaalisen tekniikan avulla yhdistämään fobiansa siihen rauhaan, jonka sisäinen paikka tarjoaa.

Visuaalinen tekniikka

Visuaalisen tekniikan menetelmä perustuu rauhallisuuden tunteen luomiseen samalla, kun toistetaan ”virtuaalista elokuvaa”, joka sisältää fobian kohteen. Elokuva toistetaan useita kertoja, kunnes aivot ovat oppineet yhdistämään fobian rauhan tunteeseen. Kun henkilö voi arvioida pelkonsa tasoksi 1 tai 2 edellä mainitulla kymmenportaisella asteikolla, hoito katsotaan päättyneeksi.

Hoidon päätyttyä on tärkeää altistua uudelleen fobiatilanteelle varmistaakseen, että aikaisempi paniikintunne on korvattu rauhan tunteella. Tämä voidaan tehdä yksin tai yhdessä hypnotisoijan kanssa.