Pääse eroon hiiristä sisätiloissa » Ultimaattinen Opas

Yleisimmät hiirilajimme

Suomessa yleisimpiä hiirilajeja ovat kotihiiri ja metsähiiri. Kotihiiri, eli ”Mus musculus”, on yleensä 8-9 senttimetriä pitkä, jos häntää ei lasketa mukaan, ja häntä lisää noin 9 senttimetriä ruumiin pituuteen.

Laji, jota kutsutaan pikkumetsähiireksi, eli ”Apodemus sylvaticus”, on yleensä yhtä pitkä kuin kotihiiri, kun taas läheisesti sukua oleva isometsähiiri voi kasvaa jopa 13 senttimetrin pituiseksi. Kotihiirenaaras synnyttää yleensä 3-4 pentuetta vuodessa, joissa kussakin on 4-8 poikasta, kun taas metsähiirenaaras keskimäärin synnyttää 4 pentuetta, joissa on 4-7 poikasta pentuetta ja vuotta kohden.

Kotihiiret ovat, toisin kuin metsähiiret, kaikkiruokaisia, vaikka ne mieluiten syövät viljatuotteita, hedelmiä, siemeniä ja jyviä. Metsähiiret puolestaan suosivat kasvien ja puiden silmuja ja versoja, vaikka ne voivatkin syödä jotain niin outoa kuin saippuaa ja steariinia. Kummankaan lajin ei tarvitse juoda enempää vettä kuin mitä luonnollisesti löytyy niiden ravinnosta selvitäkseen.

Hiiret voivat myös rakentaa pesiä lattioiden alla, mikä tarkoittaa, että rapisevia ääniä voi kuulua sekä seinistä että lattiasta.

Milloin ja miten hiiret tulevat sisään?

Hiiret tulevat useimmiten asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin, kun ulkona tulee kylmä. Tämä tarkoittaa, että suurin riski saada hiirivieraita on myöhäissyksystä ja talvella, erityisesti pakkasen tai lumisateen aikana, kun hiirille on vaikeampaa löytää ruokaa ulkoa.

Valitettavasti hiiret voivat usein aiheuttaa suuria ongelmia, koska ne voivat pureskella sekä eristemateriaaleja että sähköjohtoja ja huonekaluja. Pahimmillaan pureminen voi aiheuttaa sähköpalon, jolla voi olla tuhoisia seurauksia talonomistajalle.

Pääasiassa kotihiiret etsiytyvät sisätiloihin saadakseen lämpöä ja ruokaa. Metsähiiret puolestaan pysyvät yleensä luonnossa etsien suojaa ja ruokaa luonnollisessa ympäristössään.

Jotta kotihiiret pääsevät rakennukseen, ne rakentavat käytäviä puremalla tiensä seinäeristeisiin. Sieltä ne siirtyvät eteenpäin ullakolle tai kellariin, missä ne rakentavat pesänsä ja purevat lähes kaikkea tielleen osuvaa. Se, että hiirelle riittää kynän paksuinen reikä (noin 6–7 millimetriä) päästäkseen sisään, osoittaa, kuinka vaikeaa on löytää sisäänpääsyreikä, olipa se sitten julkisivussa tai talon perustuksessa.

Toimenpiteitä, joita voit toteuttaa itse

Niin kauan kuin kyseessä on vain yksittäinen tai pari hiirtä, voit tehdä paljon itse, sekä ennaltaehkäisevästi että suoraan toimien. Jos epäilet suurempaa hiirimäärää, sinun tulisi sen sijaan ottaa yhteyttä tuholaistorjunta-asiantuntijaan, joka voi auttaa ratkaisemaan ongelman (lue lisää seuraavassa kappaleessa).

Esimerkkejä asioista, joita voit tehdä itse:

• Pidä kellari ja ullakko siistinä ja järjestyksessä estääksesi hiiriä rakentamasta pesää vanhaan rojuun
• Säilytä ruoka, saippua ja kynttilät tiiviisti suljettavissa astioissa ja laatikoissa
• Tyhjennä kaappi ennen kuin suljet kesämökin talveksi
• Tiivistä rikkinäiset tiivisteet ja halkeamat talon perustuksessa
• Tarkista läpiviennit mahdollisiin elementtiputkiin yms.
• Aseta hiirenloukkuja strategisiin paikkoihin
• Varastoi polttopuut ja puutarhakalusteet kauemmas talon perustuksesta
• Leikkaa ruoho, pensaat ja muut kasvit talon lähellä todella lyhyiksi
• Puhdista lintulaudat ja niiden aluset, jotta hiiret eivät houkutu sinne syömään
• Varmista, että kaikissa jäteastioissa on tiiviit ja ehjät kannet
• Tiivistä kaikki ilmanvaihtoaukot metalliverkolla (ulkopuolelta)

Vinkki! Hiirenloukut eivät maksa paljon, varsinkaan jos ostat useamman kerralla. Aseta loukut ahtaisiin tiloihin, kuten jääkaapin taakse tai eri puolille vinttiä. Valmista loukut hiirten suosimilla herkuilla, kuten pähkinävoilla tai maksapasteijalla. Markkinoilla on myös tehokkaita metallisia loukkuja, jos suosit elävänä pyydystämistä.

Toimenpiteet, joissa kannattaa pyytää apua

Jos epäilet, että kyseessä on kokonainen hiiripopulaatio, sinun tulisi, kuten sanottu, pyytää apua ulkopuolelta. Tuholaisasiantuntijalla on sekä tieto että keinoja käsitellä suuria määriä tuholaisia, sekä pienillä että suurilla alueilla.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy ammattilaisen palkkaamiseen. Nimittäin joulukuusta 2019 lähtien yksityishenkilöiden on ollut kiellettyä käyttää torjunta-aineita rottia ja hiiriä vastaan. Kemikaaliviraston määräysten mukaan näitä aineita saavat käsitellä vain ammattilaiset, joilla on ns. 1So-koulutus (oikeus käsitellä tiettyjä biocidituotteita luokassa 1 So).

Määräysten mukaan käytön jälkeen jäljelle jääneet torjunta-aineet on vietävä lähimpään kierrätyskeskukseen, jossa jäämät voidaan käsitellä asianmukaisesti.